suonpera_esite.jpgSuomen EU-jäsenyyden välilliset kulut kasvavat lujasti

VAIHTOEHTO EU:lle

T

IEDOTUSKESKUS r.y.

(VEU) e-mail: veu@co.inet.fi

--------------------------------------------------------

 

Puheenjohtaja Arjo Suonperä: Suomen EU-jäsenyyden välilliset kulut moninkertaiset jäsenmaksuun verraten.

Veronmaksajat eivät kestä EU-jäsenyydestä johtuvaa kaksinkertaista verotusta ja sen kiristymistä!

 

EU-jäsenyyden suomalaisille aiheuttamia ylimääräisiä kuluja, jotka merkitsevät ka

ksinkertaista verotusta, ei voida tarkastella vain Suomen 0,5 miljardin euron  nettojäsenmaksun ja menetettyjen

arvonlisävero-osuuksien tai vuotuisen noin 2 miljardin määräisen bruttojäsenmaksun perusteella. Välilliset seuraamukset

EU:n jäsenyydestä ovat jo nyt paljon suuremmat. Niiden todellinen määrä tulisi hallituksen kertoa ja mikä niiden vaikutus

on kestävyysvajepuheisiin.

Suomen hallitus leikkaa palveluista ja korottaa veroja ensi vuonna lähes EU:n bruttojäsenmaksun verran eli 1,5 miljardia ja

seuraavina vuosina vielä enemmän. On järjetöntä laiminlyödä suomalaisten hyvinvointi EU:n tukemisen vuoksi tai ottaa kallista

lainaa EU-jäsenyyden kustantamiseksi.

Pankkikriisin hoitoon tarvitut rahat ja takaukset liikkuvat sadoissa miljoonissa ja todennäköisesti kasvavat jatkossa edelleen.

EU-jäsenyyden vaatima suomalainen byrokratia, virkamiesten armeija, EU-säännösten täytäntöönpano ja valvonta ja

osallistuminen EU:n toimintaan ja näiden vaatimat palkat, käännös- edustus- vaali- ja matkakulut, vievät vuositasolla merkittävästi

enemmän kuin nettojäsenmaksu.

Jäsenmaksukin näyttää EU:n yksipuolisilla toimilla voivan nousta, kun EU voi päättää mitä Suomen bruttokansantuotteeseen,

josta jäsenmaksu lasketaan, otetaan mukaan.

 

 

 

Vapaa liikkuvuus tuo Suomeen muitten maitten kansalaisia ja näitten perheenjäseniä, ja hyvin monelle näistä Suomi

EU-jäsenyytensä vuoksi joutuu antamaan toimeentulotukea ja muuta sosiaaliturvaa. Arvio näistä menoista on

yli 50  miljoonaa euroa/v.

Suurin lisälasku veronmaksajille ja suomalaisten tulevaisuudelle koituu kuitenkin siitä, että EU:n perusarvona on vapaaseen

kilpailuun perustuvan markkinatalouden eli kapitalismin noudattaminen ja siihen liittyen julkisen vallan pääsääntöinen sulkeminen

tuottavien toimialojen ulkopuolelle pois kilpailemasta yksityisten kapitalistien kanssa. Tätä pahentaa vielä EU:n tukema ideologinen

julkisen vallan toimien yksityistämis- ja kaupallistamisvimma.

Näin valtio ja kunnat eivät aktiivisesti kehitä ja ylläpidä näillä tuottavilla vanhoilla ja uusilla toimialoilla toimintaa, eivätkä luo

uusia pysyviä työpaikkoja, eivätkä saa tuloja työttömyyden vuoksi hiipuvien verotulojen korvaamiseksi. Kaikki jää yksityisten

yrittäjien, joiden joukossa on paljon lyhytnäköisiä toimijoita, varaan ja toiminta on siitä johtuen tempoilevaa ja ristiriitaista.

Tulevaisuus jätetään näin pääosin yksityisten kapitalistiyrittäjien kiinnostuksen ja toimintakyvyn varaan, useimmiten vielä

ulkomaisten yrittäjien, jotka eivät Suomen eduista piittaa. Yhteiskuntavastuuta ei näillä toimijoilla ole eikä kiinnostusta

hyvinvointivaltion kehittämiseen tai edes säilyttämiseen.

Julkisen vallan pitämiseksi pois markkinoilta ja kapitalistien keskinäisen kilpailun hillitsemiseksi luotu julkisen vallan

hankintojen kilpailuttamislainsäädäntö tuo merkittäviä lisäkustannuksia palkkojen ja muiden kilpailutuksen kulujen

sekä valitusten käsittelyn osalta ja ennen kaikkea valitusten vuoksi viivästyttää merkittävästi hankkeitten toimeenpanoa

saaden julkisen vallan toiminnan näyttämään tehottomalta.

EU:n suorat ja välillisesti aiheuttamat kustannukset tuovat huomattavat lisäkulut jäsenvaltioille niiden joutuessa tällaisten

ylimääräisten kulujen maksamiseksi  lainaamaan rahat yksityispankeilta, kun EU-järjestelmä estää jäsenvaltioita ottamasta

rahoitusta suoraan omilta keskuspankeiltaan. Kun laajenevan työttömyyden ja sen aiheuttamien paisuvien sosiaalimenojen

vuoksi valtioiden ja kuntien verotulopohja murenee, jää lainaus ainoaksi valtioitten ja kuntien mahdollisuudeksi nopeasti kattaa

menojaan. Näin EU järjestää ansaitsemismahdollisuuksia pankkikapitalisteille.

EU:n puolustuksellisen yhteistyön vaatimat valmiusjoukot ovat huomattava menolisä Suomelle, koska Suomi maksaa suoraan

itse niiden valmiustilassa pidon ja myös kaikki kulut, jos niitä lähetetään johonkin maailmankolkkaan. Nyt esimerkiksi Afrikkaan

pienen joukon lähettäminen maksaa 10 miljoonaa euroa.

Taloudellisen tuen antaminen EU:n ulkopuolelle on uusi valtava menoerä, josta Ukrainalla luvattu EU:n 11 miljardin rahoitus on

vasta alkua. EU:n hankkeet EU:n alueen ulkopuolelle tuntuvat aitoon siirtomaavaltiohenkeen lisääntyvän.

Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa EU:n jäsenyyteen ja sen aiheuttamiin veronkorotuksiin, hyvinvointivaltion taloudellisen

toimivallan rajoituksiin ja alasajoon, palveluleikkauksiin enempää kuin demokratian kaventamiseen tai sotilaallisiin selkkauksiin.

Taloudellisesti järkevä ja välttämätön johtopäätös on hankkiutua eroon EU:sta.