img_0259.jpgEräitä EU:n huonoja piirteitä

Ihmiset tuntevat huonosti Euroopan Unionia ja sen luonnetta rinnastaen ne virheellisesti valtion

toimintaan ja uskoen niihin pystyttävän vaikuttamaan edustuksellisendemokratian keinoin.

EU ei ole valtio, vaan kansainvälisellä sopimuksella perustettu projekti, yhteisö, jolle on

yksityistetty tiettyjä valtion toimintoja.EU:n säännöt, luonne ja tavoitteet perustuvat

sopimukseen ja niitä voidaan muuttaa vain kaikkien nykyisten jäsenmaitten yksimielisellä

päätöksellä. Toki sopimusta voidaan myös tulkita ja soveltaa väärin tai puutteellisesti.

1.   Sopimuksella EU:lle annettuun toimivaltaan kuuluvat vientikapitalisteja kiinnostaneet neljä

toimintavapautta eli pääomien, tuotteitten, palveluiden ja työvoliman vapaa liikkuvuus EU:n alueella eli

sisämarkkinoilla ja eräät mut tarkasti perustamissopimuksissa rajatut asiat ovat sitovampia ja tehokkaammin

toteutettavissa, kuin kaikki muut jäsenmaitten yksimielisyyttä vaativat EU:n elimissä käsittelyyn otetut

sopimuksen ulkopuolelle menevät asiat. Jälkimmäiset eivät ole jäsenmaita sitovia, vaan vain suosituksia ja

poliittisen vaikutusvallan painostusta jäsenmaan suuntaan, jos se on tällaisen asian mennyt EU:n elimissä

edustajansa toimesta hyväksymään;

2.  Kaikki muut EU:n tavoitteet ja ulottuvudet ja asiat, joita EU suostuu ottamaan käsiteltäväkseen ja päätettä-

väkseen vaativat  yksimelisyyttä.Euroopan Unionia voi vaalien alla pitä tavallaan suurena toiveiden tynnyrinä,

koska ehdokas  voi esittää tulevansa ajamaan monia hyviä ja kauniita asioita EU:ssa, ja jälkeenpäin vedota

siihen, että koska asia ei kuulunutkaan EU:n toimivaltaan eikä jäsenmaitten yksimielisyyttä saavutettu, asia raukesi,

vaikka enemmistö parlamentissa olisi esitystä kannattunut.

   Näissä EU:n toimivaltaan kuulumattomissa asioissa on kyse sanallisesta ja poliittisesta vaikuttamisesta,

joka voisi tapahtua valtioitten kesken ilman EU:n jäsenyyttäkin. Sosiaalipolitiikka, työoikeus, ulkopolitiikkaa ja

useimmat muut valtiolliset asiat ovat tällaisia EU:n sitovaan toimivaltankuulumattomia.

3.EU:lla on suuri ja tehoton, kallis sekä byrokraattinen virkakoneisto, joka käyttää vaikeaa kielellistä ilamisua.

4.   EU:n toiminnassa ja rahankäytössä ovat koko ajan rasitteena olleet merkittävät taloudelliset väärinkäytökset,

joihin on kulunut runsaasti EU:njäsenmailtaan perimiä verovaroja.

5.   Koska EU ei ole valtio, sen päätöksentekojärjestelmä on voit sopia epädemokraattiseksi ja vaikeaselkoiseksi.

EU-kansalaisuus jäsenmaitten kansalaisille antamalla ja parlamenttivaalit järjestämällä on luotu illusioita

demokraattisuudesta.

6.   EU puuttuu jäsenmaittensa talous- ja muuhun politiikkaan niiden budjetit tarkastamalla ja niiden sisältöä

arvostelemalla, vaikka se ei rahoita jäsenvaltioittensa budjetteja.

7.   EU:n jäsenvaltiot ovat keskenään eriarvoisia, niin jäsenmaksujen suuruuden, (eräillä alennetut jäsenmaksut,

kuten Englannilla), kuin vaikutusvallankin suhteen,koska isoilla jäsenmailla on suurempi vaikutusvalta muodolli-

sestikin.

8.   Koska EU on jo ylisuuri organisaatio, sen muodollinenkin demokratiapiirre hukkuu edustajien suureen

lukumäärään, (parlamentissa yli 700 jäsentä, joista Suomella vain 13 edustajaa), ja ohjaa todellisen päätöksenteon

komissiolle ja virkamiehille sekä parlamentissa suurimmille parlamenttiryhmille. Muut mepit ovat paremminkin

joukon jatkona, ja heille ehkä tarjoutuu parempi puhujalava kotimaassaan kuin ilman mepin asemaa tapahtuisi;

9.  Päätöksenteko EU:ssa on huikean keskittynyttä ja salailevaa, jotta muodolliseenkaan päätöksentekoon ei

jäsenmaitten ihmiset ehtisi mieliåideilmaisuillaan vaikuttaa;

10.   EU:n ainoa perusarvo on vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous eli kapitalismi, joka kaikessa

pyrkii sysäämään julkisen vallan sivuraiteelle ja jättämään suuryrityksille vapaat kädet toimia markkinoilla. Toisaalta

valtioita vaaditaan auttamaan suuryritysten hankkeita uusien markkinoitten saamiseksi ja korvaamaan markkinoilla

syntyviä tappioita kapitalisteille;

11.   EU:ssa uskotaan vankkumattomasti, että markkinatalouden ja vapaan kilpailun tuloksena taloudellinen kasvu

aina jatkuu, ja siitä voidaan kustantaa myös julkisen vallan tarvitsemat menot. Historia on osoittanut, ettei tällä

uskolla ole todellisuuspohjaa;

12.   EU toimii käytännössä myös ammttiyhdistysliikettä vastaan ja työnantajien eduksi sanotun perusarvonsa

vuoksi. Kansainvälisiä työehtosopimuksia tai muutakaan toimivaa kansainvälistä instrumenttia työehdoista

sopimiseksi ei ole saatu aikaan, eikä EU:ssa edes yritetty;

13.   EU:n puolustuksellinen ulottuvuus eli EU:n " oma armeija ", joka koostuu jäsenvaltioitten täysin ja suoraan

kustannettavista valmiusjoukoista, on vaarallinen piilosotilasliitto, koska EU:n Lissabonin perussopimuksessa

sen jäsenmaat ovat sitoutuneet vielä voimakkaampiin keskinäisiin turvatakuisiin, kuin NATO:n jäsenmaat,

jos jonkun jäsenmaan kimpuun katsotaan tavalla tai toisella hyökätyn. Tämän seurauksena jäsenmaa, kuten Suomi,

voi tahtomattaan ja etujensa vastaisesti joutua sotaa käyväksi valtioksi EU:n päätöksellä tai ilman päätöstäkin,

EU:n toimivan johdon käytännön poliittisten ratkaisujen tuloksena;

14.   EU:n luonne on muuttunut kapitalistien sisämarkkinaprojektista siirtomaavaltion tapaan toimivaksi

liittovaltionomaiseksi kummajaiseksi, joka entistä enemään askartelee muiss kuin sille alunperin uskotuissa

kysymyksissä ja sisämarkkinoitten ulopuolella. EU on ikäänkuin alkanut elää omaa elämäänsä ohin niiden

valtuutusten ja toimeksiantojen, joiden nojalla ja joita varten se on perustettu;

15.   EU pyrkii "yhtenäistämään" jäsenmaittensa oloja, joka käytännössä tarkoittaa, että kehittneimpien

jäsenmaitten elin- ja palkkatasoja pyritään alentamaan köyhempien jäsenmaitten tasolle. Yhtenäistäminen

toimii tällöin viikunanlehtenä huonolle  ja hyvinvointivaltioitten vastaiselle EU:n politiikalle.

Tässä valossa EU:lle on ollut tarpeen ottaa jäsenikseen useita köyhiä maita, joiden avulla ja joiden

suuntaan elintasoa on voitu alentaa, kun on ylläpidetty EU:n kallista virkakoneistoa ja tuettu vientikapitalismia

sekä rajoitettu  hyvinvointivaltion kehitystä;

16.   EU:n pankki- ja rahaunioni, jotka finanssikapitalistien tueksi on sittemmin perustettu, ovat merkinneet

kriisiä toisensa perään ja sitä, että finanssi- ja pankkikeinottelijoitten sekä -toimijoitten tappiot on

sosialisoitu jäsenmaitten veronmaksajien kustannettaviksi, eikä vain tappiot, vaan myös huomattavat

voitot on näille tahoille kustannettu verovaroista. Suomeltakin on muutamassa vuodessa lypsetty

riihikuivaa rahaa 2 miljardia ja 8 miljardin takaukset, eikä loppua näy;

17.   EU on Suomelle aivan liian kallis, vuodessa Suomen bruttojäsenmaksut ovat noin 2 miljardia,

arvonlisäverojen ja ulkotullien siirrot EU:lle noin 0,5 miljardia euroa/v ja lisäksi jäsenyydestä aiheutuu välillisiä

kuluja kaiketi saman verran vuodessa, kuin edellämainitut tekevät yhteensä. Samaan aikaan Suomen vienti

EU-alueelle on jo vuosia ollut sieltä tuontia pienempää, eli Suomen vientiyrityksetkään ja Suomi eivät ole

saaneet kokonaishyötyä vapaa-kauppa-alueesta;

18.   EU ei itse ota menoihinsa lainaa, vaan se on jättänyt  lainan oton jäsenmaittensakontolle.

Niinpä Suomikin onjoutunut vuosittain ottamaan satoja miljoonia euroja yksityispankeista lainaa voi-

dakseen selvityä EU:n maksuistaan. Näin samalla on keksitty uusi keino tukea verovaroista

jatkuvasti pankkiyrittäjiä; 

19.   Jäsenmaittn kansalliset kielet uhkaavat syrjäytyä, kun EU virallisia kieliään koskevista päätöksistään

huolimatta, toimii vain muutamalla valtakielellä.EU:n käyttämä kieli päätöksissään ja direktiiveissään

on niin koukeroista ja monisanaista, että sisällöstä on vaikeaa päästä perille. Käännösvaikeudet aiheuttavat

jatkuvasti väärinkäsityksiä ja johtavat usein siihen, etteivät kaikki päättäjät edes täysin ymmärrä, mistä

ovat päättäneet;

20.   EU ajaa käytännössä' ennen kaikkea tiettyjen isojen kapitalistimaitten ja niiden suuryritysten etuja

ja vapaakauppajärjestelyt syövät jäsenvaltioitten pienyritysten ja isompienkin toimintamahdollisuudet, koska

ne eivät pysty kilpailemaan suurten kanssa eikä kansallisvaltio saa antaa niille suojaa tällaista kilpailua

vastaan;

21.   Työvoiman vapaa liikkuvuus tuo jäsenmaihin yllättävästi alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen

suostuvaa työvoimaa, joka murentaa kotimaisten työehtosopimusten merkitystä, Siirtotyövoiman mukana

seuraa usein myös köyhiä lähisukulaisia, joille jäsenvaltio yleensä joutuu maksamaan sosiaaliturvaa,

järjestämään koulutusta, asuntoja ja kotoutusta jne ja kaikki tämä tuo merkittäviä lisärasitteita EU-jäsenyyden

kustannuksiin;

22.EU:n jäsenyyden helpottama vapaa kilpailu ja työvoiman vapaa liikuvuus aiheuttavat kumpikin erikseen

ja yhdessä jäsenmaissa työttömyyttä, kun kilpailun johdosta kotimaisia työpaikkoja lopetetaan, siirretään

halvempiin maihin tai annetaan siirtotyöläisille;

23.   Jäsenvaltioitten itsenäisyys kaventuu monelta osin olemattomiin, lähidemokratia kaventuu erityisesti.