0034.jpgHomekoulut ja muut kaupungin homevauriotilat

Homevaurioituneet koulut ja muut julkiset tilat aiheuttavat käyttäjille, kuten oppilaille, opettajille ja

tiloissa kävijöille allergisia sairauksia ja herkistävät monet sairastuneista monille muillekin ärsyttäville

aineille. Sairastuneille aiheutuu paitsi fyysistä ja henkistä tuskaa ja kärsimystä, myös suuria taloudellisia

kuluja ja ansionmenetyksiä. Merkittävä osa näistä kuluista siirtyy kaupungin sosiaalitoimen maksujen

kautta veronmaksajien kannettaviksi.Lisäksi veronmaksajien rasitukseksi tulevat homerakennusten

tutkimus-,oikeudenkäynti- ja korjauskulut sekä rakennusten tyhjäkäytön ajalta aiheutuvat kulut korvaavien tilojen

hankkimisesta yms.

 

Hyvin usein tämän moninkertaisen kulurasituksen alkusyy löytyy tilaaja-tuottajamallista. Kaupunki tilaa

yksityiseltä yritykseltä rakennushankkeen toteutuksen, mutta ei osaa tai henkilöstön puuttuessa pysty

arvioimaan annettuja tarjouksia ja/tai valvomaan riittävän tehokkaasti rakennustyön laatua.

Kilpailutuksen mantran hokemisen vuoksi 

rakennushankkeen toteuttajaksi useimmiten valikoituu halvin tarjous. Tarjouksia vertailtaessa ei kau-

pungilla näytä olevan riittävää taitoa selvittää, miksi halvin tarjous on muita halvempi. Kun halvimman

tarjouksen tehneen yrittäjän on kuitenkin pyrittävä tekemään voittoa, ei halvempi tarjous useinkaan

perustu siihen, että yrittäjä tyytyisi muita pienempään voittoon. Usein halvan hinnan takana on

joko laadusta tai materiaaleista pihistäminen ja jo pitkään sen lisäksi ulkomaisen halpatyövoiman käyttö

aliurakointien tai oman ulkomaisen työvoiman käytön muodossa.

 

EU:n jäsenyyden myötä työvoiman ja palvelujen vapaa liikkuvuus mahdollistaa suomalaista halvemman

työvoiman käytön.Nykyään rakennustöistä teetetäänkin kai jo yli puolet virolaisella tai muulla

ulkomaisella työvoimalla, jolle ei makseta suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa eikä

anneta muitakaan suomalaisia työehtoja. Lyhytnäköistä ja sinisilmäistä rakennuttamista ainakin

kuntarakennuttajan ja veronmaksajien ja käyttäjien kannalta, koska seurauksena on usein paitsi

sutta ja sekundaa, myös homevaurioisia rakennuksia ja niiden aiheuttamia pitkäaikaissairauksia sekä

korjausrakentamisen muodossa rakentamista enemmän kuin kahteen kertaan. Samantyyppiset ongelmat

vaivaavat myös yhä useampia asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöitä sekä niiden asukkaita.

 

Kaupungin ja veronmaksajien kannalta taloudellisin ja varmin ratkaisu homeongelmien ja niiden

aiheuttamien lisäkustannusten välttämiseksi olisi rakentaa kaupungin rakennuskohteet itse omalla

ammattitaitoisella suomalaisella työvoimalla ja hyvällä laadunvalvonnalla. Ei tarvittaisi kilpailuttamisen

ja sen muutoksenhakujen viidakkoa eikä kustannuksia, eikä arvonlisäveron tuomia lisiä kustannuksiin ja

yrittäjävoittokin säästyisi kaupungille. Yksityisyrittäjyyden ja siihen liittynyt kilpailutuksen ylikorostunut

 ja sinisilmäinen ihannointi tuottaa kaupungille, sen asukkaille ja veronmaksajille moninkertaisia

kustannuksia, ajanhukkaa, stressiä ja terveyshaittoja verrattuna kaupungin omana tuotantona tehtyyn

rakentamiseen ja suomalaisen työvoiman ja sitä käyttävän aliurakoinnin kiäyttämiseen.

 

Yrittäjillä rakennushankkeita teetettäessä tulisi kaupungin vaatia erittely tarjouksen pohjana olevien

työpalkkojen tuntimääristä ja yksikköhinnoista ja selvitys, täyttävätkö ne suomalaisten

työehtosopimusten normihinnat. Ei EU voisi puuttua siihen, että rakennuttaja haluaa varmistua työn

laadusta ja torjua epäreilun kilpailun suomalaista lainsäädäntöä kiertäen käytetyn ulkomaisen halpa-

työvoiman avulla, joka kaiken lisäksi ei maksa edes veroja Suomeen, mutta kumminkin käyttäisi kun-

tien monia palveluita. Tarjouksia verrattaessa tulisi ottaa huomioon myös se, tuoko tarjouksen

tarkoittama toteutus verotuloja kaupungille tai edes Suomeen.