029.jpgOikeisto kasvattaa turvallisuusvajetta.

 

 

USA:n talouselämän vaikeudet vahvistavat käsitystä, että kapitalismissa voitot yksityistetään, mutta tappiot halutaan sosialisoida.

 Pankkikonkurssien ja pankkien velkojien tappioiden estämiseksi USA:ssa vaaditaan

valtiota sosialisoimaan sellaiset pankit siksi aikaa, että niiden velat saadaan verovaroin maksettua. Kapitalistinen järjestelmä

tunnustaa toimimattomuuttaan ja on  kääntymässä iltaruskon puolelle. Kaikille kapitalisteille ei entiseen tapaan enää riitä

voitontekomahdollisuuksia, kapitalisteja on liikaa.

 

Taloudellinen turvattomuus lisääntyy myös Suomessa kohisten. Teollisuustyöpaikat loppuvat yksi toisensa jälkeen.

 Julkissektorin työpaikkoja karsitaan kovalla kädellä EU-suositusten hengessä. Uusia työpaikkoja ei synny samassa tahdissa,

kuin entisiä katoaa. Kuntien rahoituspohja kapenee, kun pääverotuskohde eli palkkatyö vähenee. Samaan aikaan kuntien

 palvelutuotantoa on porvareitten toimesta yksityistetty joko myymällä toimintoja yksityisille, kuten Espoossa tulevaisuuden

loistobisnes Espoon Sähkö Oy tai siirtämällä palvelutuotantoa ostopalveluina yksityisille.

 

Kunnan rahoituspohjan vaikeudet muodostavat helpon perusteen pyrkiä säästämällä supistamaan kunnan omaa toimintaa

palvelujen tuottajana ja antajana. Säästämisinto on seurauksena näkynyt paitsi toimeentulotukien ajallaan saannin häiriöissä,

harkinnanvaraisen tuen supistamisessa ja ennaltaehkäisevän sosiaalihuollon sekä vanhusten huollon vajeessa, myös koko

muussakin sosiaalitoimen kentässä. Sitä ei ole porvarihallinnon aikana kehitetty tarvetta vastaavasti, vaan niukoilla

määrärahoilla ja kustannustehokkuudesta puhumalla valmisteltu sen tuottaviksi katsottujen osien siirtämistä ostopalveluiksi yrittäjiltä.

Terveyspalvelujen osalta tällainen ideologinen yksityistämisvimma on jo täydessä vauhdissa ja tulokset peloittavat.

 

Kunnan peruspalvelujen yksityistäminen johtaa moninkertaisiin kustannuksiin. Niiden kilpailutus vie aikaa ja tuo lisäkustannuksia,

kilpailutuksen muutoksenhaut tuovat lisää, ostopalvelujen toimitusten ja niiden laadun valvonta nielee omat menonsa ja yrittäjien

voitto on sekin suurelta osin ylimääräistä kunnan omaan työhön verraten. Yritysmuotoinen tuotanto on verotulojen kannalta

huonompi kunnalle kuin palkkatyön teettäminen. Kun kuntien rahoituspohjan parantamiseksi ei nykypäättäjien toimesta ole haluttu

tehdä mitään, yksityistämisinto lisää painetta verojen korotuksiin ja palvelujen ja henkilöstömenojen supistuksiin. Hinnat ja maksut

nousevat, palkat eivät pysy samassa tahdissa. Yhä useamman espoolaisen taloudellinen ja sosiaalinen turvattomuus on lisääntynyt.

Porvaripolitiikka osoittaa kelvottomuutensa.

 

Turvattomuus on kasvanut uusille aloille. Myyrmäen tavarataloräjäytys, Jokelan ja Kauhajoen koululaisten massamurhat osoittavat,

etteivät nykyiset poliittiset päättäjät kykene enää turvaamaan edes kansalaisten henkeä, eivät edes myönnä tällaisen tavoitteiltaan

jäsentymättömän ilmiön luonnetta kansalaisten silmissä pelottavana terrorismina.

 Asioiden siirto suojelupoliisille kuvaa poliittisen johdon pelkoa, että joskus tuollaisen tekijän jäljiltä löytyy syytöskirje poliittista

järjestelmää ja sen päättäjiä vastaan, eikä aina niin tarkoituksenmukaiselta vaikuttava ”vihaan kaikkia” selitys.

 

Kyse on kuitenkin osaltaan joukkomurhaajien perusteellisesta pettymyksestä itse järjestelmään, joka ei anna heidän mielestään

muita vaikutusmahdollisuuksia järjestelmän ja sen suojissa toimivien vallankäyttöä vastaan oman syrjinnän ja ahdingon

lopettamiseksi. Tekijät haluavat kostaa järjestelmälle. Kaiken kattava ylikaupallisuus ja vapaus tehdä voittoa väkivaltaa ja

raakuuksia esittämällä kantavat synkkää satoa.

 

Tätä terrorismia ei torjuta iskemälle konsultin tutkimusten perusteella poikkeaviin tai liian rohkeisiin nykyvallan vastustajiin

etukäteen terroristin leima. Ei riitä myöskään helppo tapa julistaa joukkomurhaajat hulluiksi. Syrjintään ja syrjäytymiseen on

puututtava ja autettava yhteiskunnan toimesta ja näin etukäteen poistettava tällaisen terrorismin tärkeä kasvutekijä.

 

Suuren luokan turvattomuuskysymys on kokoomusministereiden ideologisessa hurmoksessa tapahtunut taitamaton puolustus-

ja ulkopolitiikan hoito, jolla on lietsottu Venäjän epäluuloja Suomen tavoitteita kohtaan ja kokoomuksen pyrky liittää Suomi

sotilasliitto Natoon kantamaan raskasta maksutaakkaa tämän uuden siirtomaita havittelevan vallan sotilasmenoista sekä siihen

liittyvä pyrkimys lopettaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat Suomen omat puolustusvoimat. Suomen mahdollisuudet

sillanrakentajan rooliin on muutaman kokoomusintoilijan toimesta munattu pitkäksi aikaa. Nato-intoilu on omiaan lisäämään

sotilaallisten selkkausten riskiä Suomen osalta.

Oikeisto kasvattaa turvallisuusvajetta.

 

 

USA:n talouselämän vaikeudet vahvistavat käsitystä, että kapitalismissa voitot yksityistetään, mutta tappiot halutaan sosialisoida.

Pankkikonkurssien ja pankkien velkojien tappioiden estämiseksi USA:ssa vaaditaan

valtiota sosialisoimaan sellaiset pankit siksi aikaa, että niiden velat saadaan verovaroin maksettua. Kapitalistinen järjestelmä

tunnustaa toimimattomuuttaan ja on  kääntymässä iltaruskon puolelle.

 

Taloudellinen turvattomuus lisääntyy myös Suomessa kohisten. Teollisuustyöpaikat loppuvat yksi toisensa jälkeen. Julkissektorin

työpaikkoja karsitaan kovalla kädellä EU-suositusten hengessä. Uusia työpaikkoja ei synny samassa tahdissa, kuin entisiä katoaa.

Kuntien rahoituspohja kapenee, kun pääverotuskohde eli palkkatyö vähenee. Samaan aikaan kuntien palvelutuotantoa on

porvareitten toimesta yksityistetty joko myymällä toimintoja yksityisille, kuten Espoossa tulevaisuuden loistobisnes

Espoon Sähkö Oy tai siirtämällä palvelutuotantoa ostopalveluina yksityisille.

 

Kunnan rahoituspohjan vaikeudet muodostavat helpon perusteen pyrkiä säästämällä supistamaan kunnan omaa toimintaa

palvelujen tuottajana ja antajana. Säästämisinto on seurauksena näkynyt paitsi toimeentulotukien ajallaan saannin häiriöissä,

 harkinnanvaraisen tuen supistamisessa ja ennaltaehkäisevän sosiaalihuollon sekä vanhusten huollon vajeessa, myös koko

muussakin sosiaalitoimen kentässä. Sitä ei ole porvarihallinnon aikana kehitetty tarvetta vastaavasti, vaan niukoilla määrärahoilla

ja kustannustehokkuudesta puhumalla valmisteltu sen tuottaviksi katsottujen osien siirtämistä ostopalveluiksi yrittäjiltä.

Terveyspalvelujen osalta tällainen ideologinen yksityistämisvimma on jo täydessä vauhdissa ja tulokset peloittavat.

 

Kunnan peruspalvelujen yksityistäminen johtaa moninkertaisiin kustannuksiin. Niiden kilpailutus vie aikaa ja tuo lisäkustannuksia,

kilpailutuksen muutoksenhaut tuovat lisää, ostopalvelujen toimitusten ja niiden laadun valvonta nielee omat menonsa ja yrittäjien

voitto on sekin suurelta osin ylimääräistä kunnan omaan työhön verraten. Yritysmuotoinen tuotanto on verotulojen kannalta

huonompi kunnalle kuin palkkatyön teettäminen. Kun kuntien rahoituspohjan parantamiseksi ei nykypäättäjien toimesta ole

haluttu tehdä mitään, yksityistämisinto lisää painetta verojen korotuksiin ja palvelujen ja henkilöstömenojen supistuksiin.

Hinnat ja maksut nousevat, palkat eivät pysy samassa tahdissa. Yhä useamman espoolaisen taloudellinen ja sosiaalinen

turvattomuus on lisääntynyt. Porvaripolitiikka osoittaa kelvottomuutensa.

 

Turvattomuus on kasvanut uusille aloille. Myyrmäen tavarataloräjäytys, Jokelan ja Kauhajoen koululaisten massamurhat osoittavat,

etteivät nykyiset poliittiset päättäjät kykene enää turvaamaan edes kansalaisten henkeä, eivät edes myönnä tällaisen tavoitteiltaan

jäsentymättömän ilmiön luonnetta kansalaisten silmissä pelottavana terrorismina.

 Asioiden siirto suojelupoliisille kuvaa poliittisen johdon pelkoa, että joskus tuollaisen tekijän jäljiltä löytyy syytöskirje poliittista

järjestelmää ja sen päättäjiä vastaan, eikä aina niin tarkoituksenmukaiselta vaikuttava ”vihaan kaikkia” selitys.

 

Kyse on kuitenkin osaltaan joukkomurhaajien perusteellisesta pettymyksestä itse järjestelmään, joka ei anna heidän mielestään

muita vaikutusmahdollisuuksia järjestelmän ja sen suojissa toimivien vallankäyttöä vastaan oman syrjinnän ja ahdingon

lopettamiseksi. Tekijät haluavat kostaa järjestelmälle. Kaiken kattava ylikaupallisuus ja vapaus tehdä voittoa väkivaltaa ja

raakuuksia esittämällä kantavat synkkää satoa.

 

Tätä terrorismia ei torjuta iskemälle konsultin tutkimusten perusteella poikkeaviin tai liian rohkeisiin nykyvallan vastustajiin

etukäteen terroristin leima. Ei riitä myöskään helppo tapa julistaa joukkomurhaajat hulluiksi. Syrjintään ja syrjäytymiseen on

puututtava ja autettava yhteiskunnan toimesta ja näin etukäteen poistettava tällaisen terrorismin tärkeä kasvutekijä.

 

Suuren luokan turvattomuuskysymys on kokoomusministereiden ideologisessa hurmoksessa tapahtunut taitamaton puolustus- ja

ulkopolitiikan hoito, jolla on lietsottu Venäjän epäluuloja Suomen tavoitteita kohtaan ja kokoomuksen pyrky liittää Suomi

sotilasliitto Natoon kantamaan raskasta maksutaakkaa tämän uuden siirtomaita havittelevan vallan sotilasmenoista sekä siihen

liittyvä pyrkimys lopettaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat Suomen omat puolustusvoimat. Suomen mahdollisuudet

sillanrakentajan rooliin on muutaman kokoomusintoilijan toimesta munattu pitkäksi aikaa. Nato-intoilu on omiaan lisäämään

sotilaallisten selkkausten riskiä Suomen osalta.