0046.jpgEU polttaa tulevaisuuttasi

2.5.2010 

EU:n jäsenmaissa lisääntyy tarve korottaa välittömiä ja välillisiä veroja sekä tasata jäsenmaitten

verotuksen välisiä eroja. Pankit ovat estotta tehneet voittoja velkavipua myymällä. Maksukykyisiltä

jäsenmailta, kuten Suomelta, kauhotaan rahaa EU:lle pankki- ja euro- tai ties minkä kriisin varjolla

miljoona toisensa jälkeen. Kapitalismin nimiin vannovat EU-poliitikot pyrkivät luomaan suur-Saksan

EU-liittovaltiona. Se tulee kalliiksi, kun köyhiä maita liitetään EU:iin, jotta tuleva valtio näyttäisi myös

alueellisesti suurelta ja ylisuurta kapitalistien määrää yritetään samalla elättää.

Kapitalismi perustuu ahneuteen ja siihen, että voittoa on tultava aina vain enemmän. Mistä saada

koko ajan lisää pääomaa? Se on USA:ssa ja maailmalla johtanut reaalitaloudesta irtautuneen

virtuaalirahoituksen käyttöön. On keksitty monenlaisia uusia rahoitusvälineitä, joiden avulla on voitu

tehdä satumaisia voittoja, vaikka näillä välineillä ei olekaan ollut reaalivakuutta. Suuret yritykset ovat

siirtyneet omistajien ja sijoittajien ahneuden vuoksi muuttamaan toimintansa keinotteluksi

virtuaalirahan maailmassa eli luomaan, ostamaan ja myymään näitä erilaisia uskon ja luulon

varassa roikkuvia maksu- ja rahoitusvälineitä, kun monet muutkin ovat niillä rikastuneet.

Samalla reaalisen tuotannon, palvelujen, keksintöjen ja tieteen harjoittaminen ja kehittäminen

on jäänyt ei vain vähemmälle, vaan monen yrityksen osalta loppunut lähes kokonaan.

Reaalisen tuotannon ja toiminnan osalta on jääty joko lepäämään laakereillaan tai toimintaa

on kustannussäästöjen saamiseksi karsittu olemattomiin aina konkurssiin saakka. Seurauksena

on ollut työttömyyden kasvu ja valtioiden verotulojen ehtyminen, kun virtuaalivälineitten avulla

pelaaminen ei vaadi paljon henkilökuntaa ja tuotot on voitu helposti piilottaa veroparatiiseihin

tai halvan verotuksen maihin.

Oikeistolaisen ideologian mukaan valtio on pahasta ja yksityisille yrityksille pitää antaa vapaus toimia

ja järjestää asiat kuten haluavat. Ahneuden sääntelyä on siksi purettu, valtion ja kuntien roolia karsittu

ja toimintoja yksityistetty pois kilpailemasta yrittäjien kanssa markkinoilla. Julkisen vallan monet

tehtävät on siirretty yksityisille uskoen, että ne niinkin hoidettaisiin. Julkista valtaa on jopa estetty

toimimasta taloudessaan järkevästi ja säästäväisesti, josta esimerkiksi käy EU:n järjestely, jossa

velkaantuneet jäsenvaltiot eivät saa lainata rahaa suoraan Euroopan keskuspankilta, vaan yksityisiltä

pankeilta, joille keskuspankki puolestaan ”lainaa” rahat tähän tarkoitukseen lähes ilmaiseksi.

Näin yksityispankit saavat tehtyä tulosta velkaantuneitten jäsenvaltioitten kustannuksella

ja koko kierrätys tulee entistä kalliimmaksi EU:n jäsenmaitten veronmaksajille. Joillekin pankkikriisi

on tuottoisaa.

Kapitalisteja tai sellaisiksi haluavia on EU:kin alueella yksinkertaisesti liikaa, kaikilla ei ole

mahdollisuuksia tehdä voittoja yrittämällä, kun virtuaalitaloudessa ja velkavipujen käytössä

ovat seinät tulleet vastaan. Siksi yritetään väkisin pitää yllä järjettömiltä vaikuttavia systeemeitä,

leikata kuluttajien elintasoa ja realisoida julkisen vallan omaisuutta alehintaan, jotta jotkut kapitalistit

voisivat vielä saada voittoja.

Valtioiden tai kuntien taholta ei ole ryhdytty luomaan omaa uutta korvaavaa reaalista tuotantoa,

palveluja tai keksintöjä kadonneiden tilalle tai täyttämään lisääntynyttä tarvetta elättää kasvava

väkimäärä. Julkinen valta on ulkoistanut velvollisuutensa huolehtia kansalaisistaan, osin kapitalisteille,

osin EU:lle. Sodallako työttömyys ja liikaväestöongelma EU:ssakin aiotaan hoitaa?

Suomessa kokoomus-sdp-vetoinen hallitus apupuolueineen tukee täysin tätä EU:n politiikkaa.

Yhä useampien miljoonien siirtäminen EU:n välityksellä pankkiirien ja sijoituskeinottelijoitten

taskuun kriisinhallinnan varjolla antaa samalla syyn leikata julkisen vallan palveluja, tukia ja

toimintaa eli kiihdyttää edellä kuvattua politiikkaa. Lisäksi köyhien jäsenvaltioitten talouskurjuus

antaa perusteet EU-liittovaltion luonnille, kun nämä jäsenmaat eivät kykene asioitaan hoitamaan,

vaan ovat Saksan ja Suomen lainoituksen varassa. Ollakseen taas kerran Saksan aseveljenä sen

 rinnalla Suomi ottaa ensi vuonna EU-menojensa, laiminlyöntiensä ja väärän politiikkansa vuoksi

jättimäisen 6 miljardin lisälainataakan kantaakseen.

Tällainen EU-politiikka ja Suomen EU- jäsenyys polttavat seuraavien polvien tulevaisuuden,

kun reaalista tuotantoa tai muuta työtä tarjoavaa toimintaa löytyy jatkossa Suomesta yhä vähemmän,

valtion ja kuntien verotulot kuihtuvat ja veronmaksajien joukko hupenee. On aika viheltää EU-pelurien

uhkapeli poikki ja kutsua pelaajat takaisin nuhdeltaviksi.