Suonperä Arjo: EU:n keskeiset piirteet. 3.5.2010 Ihmisillä on puutteellinen ja väärä käsitys siitä, mitä EU on ja mitä se tekee. Sen vuoksi vaaleissa kuulee esitettävän mitä ihmeellisempiä toiveita, joita EU muka voisi toteuttaa. Näissä toiveissa unohdetaan,että EU ei ole demokraattinen järjestö, sen ainoa demokratiaan vivahtava elin eli parlamenttikin on edustavuudeltaan ja vaikutusmahdollisuuksiltaan niin heikko, ettei se riitä täyttämään sitä ilmeistä demokratiavajetta, joka EU:lla on eikä myöskään poistamaan EU:n legitimiteettikriisiä.Parlamentinpoliittinen kokoonpano on niin oikeistolainen ja suurpääomaa ymmärtävä, ottaen erityisesti huomioon uusien jäsenmaitten edustajien ehdoton rähmälläänolo kapitalistien edessä, että saa vuosikymmeniä virrata vettä Vantaajoessa ennenkuin parlamentin voimasuhteet voivat tässä suhteessa radikaalisti muuttua vasemmiston eduksi. Oikeisto-keskusta- tai vihreät puolueet eivät halua tai uskalla puuttua suurpääoman ja kapitalistien oikeuksiin ja vapauksiin.
Kun parlamentin kokoonpano ja muitten EU:n elinten vielä enemmän on näin suurpääomaa tukeva, ei ole odotettavissa suuria muutoksia EU:n päätehtävään eli kapitalistien tukemiseen ja näiden vapauttamiseen sisämarkkinoilla suurelta osin vero- ja yhteiskuntavastuusta. EU:lla ei edes ole varoja eikä mahdollisuuksia huolehtia kansallisvaltioitten ihmisten hyvinvoinnista ja palveluista, eikä se halua huolehtia myöskään näitten työpaikoista tai elintasosta enempää kuin vaatia jäsenvaltioitaankaan huolehtimaan näistä asioista. Katoavien teollisuustyöpaikkojen sijaan EU:n tulisi innostaa jäsenvaltioitaan luomaan yhteiskunnallista tuotantoa, toimintaa ja palveluja, joka samalla korvaisi EU:n sisäisen rakennemuutoksen hävittämät työpaikat. EU:n poliittisen kokoonpanon vuoksi ei ole uskottavaa, että se tulevana syksynäkään tulisi mitenkään merkittävästi rajoittamaan kapitalistien mahdollisuuksia pelata finanssimarkkinoilla entiseen malliin luomalla erilaisilla ns. johdannaisilla tms.lisää rahaa ja luottoa ilman vastaavaa työtä tai reaaliomaisuutta eli kansainvälistä taloutta horjuttavaan hötörahan luomiseen ja sillä pelaamiseen tai veroparatiiseihin puuttumiseen ei tulevastakaan EU:n parlamentista riittävää poliittista tahtoa löytyne. Paljon puhetta ja oikeistolaista sananhelinää kyllä tullaan kuulemaan ja Sarkozyn, Merkelin ym:n julistamia näennäistoimia tälläkin saralla näkemään. Suurpääoman EU:n toimintatapahan on tähänkin saakka ollut se, että se takaa suurpääomalle toimintavapauden sisämarkkinoilla ja edullisen verokohtelun, poistaa tullit jne. ja jättää ihmisiä koskevat vastuut ja näiden työpaikat, elämisen, terveyden tms, eli kaiken, mikä maksaa jäsenvaltioittensa murheeksi. Toki paljon sanallista julistusta EU:sta löytyy näitäkin asioita sivuavista aiheista. Kun tilanne EU:n osalta on tällainen, ei ole ihmeellistä, että jäsenvaltioitten kansalaiset eivät ole innostuneita edes äänestämään parlamenttivaaleissa, koska ovat huomanneet, ettei EU heidän asioitaan aja. Toisaalta tällainen passiivisuus auttaa EU:a jatkamaan kapitalistien tukiorganisaationa.
EU:n tasa-arvonäkemys on, että entiset oikeudet hyvinvoinnin, työehtojen tms. osalta tulee tasata alentamalla ne heikoimpien EU-maitten tasalle.
EU on aikanaan perustettu helpottamaan suuryritysten nopeita pääoman, työpaikkojen, tuotannon ja palveluiden siirtymisiä toisesta EU-maasta toiseen niin, etteivät kansallisvaltiot saa puuttua näihin siirtoihin, eivätkä verottaa tai kantaa niistä maksuja. Tämä kilpailuvapauden kaapuun puettu perusluonne ei EU:ssa ole miksikään muuttunut.
EU ei ole valtio, vaan yksityinen, sopimuksella perustettu organisaatio, jolle kansallisvaltiot ovat "yksityistäneet" eräitä tehtäviään ja antaneet sille oikeuden saada kansallisvaltioilta tietynsuuruista rahoitusta, EU-veroa eli EU:n ns. omaa rahaa näiden tehtävien hoitoon. Tehtävät tähtäävät kuitenkin suuryritysten kilpailuvapauden takaamiseen ja sisämarkkinoilla tapahtuvaan suuryritysten edulliseen verokohteluun, joka tekee niistä paljolti jäsenvaltioitten ihmisiin verrattuna vapaamatkustajia, jotka eivät osallistu yhteiskunnan rahoittamiseen maksukykyään ja yhteiskunnalta saamiaan etuja vastaavalla tavalla. Vanhaan siirtomaatyyliin EU haluaa laajentaa sisämarkkinoitaan hamuamalla lisää jäsenmaita. Uusien jäsenmaitten parlamenttiedustajilla myös huolehditaan entisen poliittisen suunnan jatkumisesta EU:ssa.
EU:n budjetti kuluu toisaalta Ranskan ja uusien jäsenmaitten suurmaatalouden harjoittajien poliittisen kannatuksen ostamiseen jakamalla 40 % budjetista erilaisina maataloustukina näille. Toiset 40 % budjetista kuluu uusien köyhien jäsenmaitten kuuliaisuuden ja poliittisen kannatuksen ostamiseen jakamalle näille erilaisia rakenne-ym. tukia, jotta ne voivat kohentaa köyhää infrastruktuuriaan sellaiseen kuntoon, että suurpääoma voi siirtää niihin maihin tuotantolaitoksiaan halvemman työvoiman ja uusien markkinoitten toivossa.
Koska EU ei ole valtio, siitä eroaminen on helpompaa, kuin itsenäisyystaistelu jonkin valtion osan erottamiseksi omaksi itsenäiseksi valtiokseen. EU käyttää toimielimistään valtiollista terminologiaa luodakseen kuvaa, että se on ikäänkuin valtio, josta eroaminen ei olisi mahdollista.
Jos EU:n perusluonnetta ei saada muutettua, on Suomen syytä erota EU:sta, koska nykyisellään se tuottaa suomalaisille vain maksajan roolin ja työnantajille ja kapitalisteille ideologisen selkänojan, joka typistää ja heikentää kansallisvaltioitten mahdollisuuksia huolehtia kansalaistensa hyvinvoinnista ja palveluista.
Koska EU on hyvin epädemokraattinen organisaatio, jossa vain sen parlamentti valitaan vaaleilla, on EU:n perusluónteen muuttaminen hyvin vaikeaa ja edellyttäisi, että parlamentin nykyinen voimakas oikeistolainen enemmistö saataisiin vaihdettua sellaiseen vasemmistoenemmistöön, joka todella haluaisi perustavanlaatuiset muutokset tehdä ja muuttaa EU:n suurpääoman tukiorganisaatiosta Euroopan ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksia ja niiden laajentamista ajavaksi organisaatioksi.
Euroonpan unionia tulisi näin ollen radikaalisti uudistaa:
EU:n perusoikeudet ja tehtävät on muutettava: kilpailuvapautta rajoitettava (pääomien, tuotteiden,palvelusten vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla, ts.että niihin voidaan ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, työllisyyden verotuksen tms. perusteella puuttua), pääoman, finassipääoma mukaanlukien verotus on nostettava asiaankuuluvalle tasolle ja toteutettava kapitalistien yhteiskuntavastuuta,
ja toisaalta
ihmisten positiivisia perusoikeuksia lisättävä, laajennettava ja parannettava, hyvinvointivaltiot kansallisesti palautettava tai luotava, julkisen vallan luotava tuotannollista, palvelu- ym. toimintaa, joka tuo pysyviä kunnon työpaikkoja kansallisvaltioihin, parannettava työehtoja, kuten luotava työvoiman polkumyyntiä estävä minimipalkkajärjestelmä koko EU:lle, huolehdittava ihmisten terveydestä, koulutuksesta, sivistyksellisistä ja kulttuurin tarpeista sekä eläkkeistä ja arkipäivän turvallisuudesta, toisin sanoen kansalliset jäsenvaltiot eivät saa laistaa yhteisistä asioista ja kansalaisistaan huolehtimista yksityistämällä velvollisuuksiaan EU:lle, joka jättää niistä huolehtimatta. EU:n on vaadittava jäsenvaltioitaan huolehtimaan edellämainituista tehtävistä, hyvinvointipalveluista ja kansalaisistaan ja maahanmuuttajista sekä tuettava poliittisesti jäsenvaltioitaan näiden tavoitteitten saavuttamisessa.
EU ei ole valtio, vaan vain jäsenmaitten johtajien sopima vapaakauppaorganisaatio, jonka tarkoituksenakaan ei nyt ole jäsenmaitten kansalaisista huolehtiminen. Jos EU:ssa ei perusoikeuksia ja EU:n perustehtäviä saada muutettua, on sieltä syytä erota.
Maahanmuuttajille on annettava yhtä hyvät palkka- ja muut työehdot, kuin suomalaisillekin. Tarvitaan myös euromääräinen minimipalkkalaki koko EU:n alueelle. Tasa-arvon toteuttaminen ei saa tapahtua niin, että suomalaisten palkka- ja työehtoja huononnetaan sillä verukkeella, että näin voidaan maahanmuuttajia työllistää. Maahanmuuttajien palkkatason nostamiseen tarvittavat varat on otettava tulonjaon muutoksella suurpääomalta. Se on Suomessakin saanut oikeistolaistuneen politiikan ansiosta muutettua tulonjakoa pääomatulojen hyväksi. Jakoa voidaan korjata palauttaen sitä palkkatulojen eduksi, ja hoitaa siinä samalla maahanmuuttajien tasa-arvoinen kohtelu.
Ks myös www.skp.fi
Globaalikapitalismi on osoittanut kyvyttömyytensä ja haluttomuutensa ratkaista ihmisten tai ympäristön ongelmia, se on päinvastoin lisäämässä niitä. Tasa-arvokysymyksiin kapitalismilla ei ole toimivaa
Pelätessään ihmisten vastarinnan kasvua kapitalistien käskyläiset pyrkivät rakentamaan lisää palkka-armeijoita pitääkseen massat kurissa ja palatakseen siirtomaa-ajan toimintamuotoihin halvan työvoiman ja raaka-aineiden ja uusien markkinoitten hankkimiseksi. NATO tai EU:n oma palkka-armeija ei ole suomalaisten kannattama ratkaisu ongelmiin enempää kuin rakennemuutos, jossa Euroopan teollisuuden annetaan siirtyä halvan työvoiman perässä EU:n ulkopuolelle tai EU:n köyhempiin maihin.
Lue lisää myös SKP:n Uudenmaan piirijärjestön verkkolehdestä, www.uudenmaankommunisti.net
|
ratkaisua. 
