dsc00013.jpg

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

Oikeus työpaikkaan


Maassa on useita satoja tuhansia työttömiä ja sen lisäksi yli satatuhatta osa-aikaista ja vielä useampia

määräaikaisessa työ- tai palvelussuhteessa olevia.Virallinen työttömyysaste on yli 8 %, todellinen yli

kaksinkertainen, nuorten miesten työttömyysaste pitkälti yli 20 %.

Työpaikkakato on tekemässä Suomesta laskevan auringon maan, joka ei pysty tarjoamaan

kansalaisilleen elämisen mahdollisuuksia.

 

Nykyiset hallituspuolueet enempää kuin Lipposen tai Ahon hallitustenkaan puolueet eivät ole saaneet

aikaan työttömyyden peikon ja määrän suunnanmuutosta. Nämä hallituspuolueet ovat vain sysänneet

kerta toisensa jälkeen ongelman ratkaisemisen tai edes olennaisen helpottamisen puheissaan

yritysmaailman tehtäväksi, vaikka yrityksille ei ole kuitenkaan asetettu mitään lakimääräistä

velvollisuutta työllistää tai pitää työllistettyinä palkollisiaan.

 

Lähihistoria osoittaa, ettei kapitalisteilla ole ollut Suomessakaan mitään moraalistakaan

yhteiskuntavastuuta työllisyyden säilymisestä tai parantamisesta.

Sehän ei edes kuulu kapitalistisiin ihanteisiin,

toisin kuin voitontavoittelu, ahneus ja menestyminen toisten kustannuksella.

Kapitalistinen yksityissektori ei todellakaan

pysty eikä halua ratkaista Suomessa työttömyysongelmaa.

 

Asian hoidon jättäminen nykyhallituksen

tavoin kapitalistien armeliaisuuden varaan tulee vain pahentamaan tilannetta. Nyt jo ennustetaan,

kuinka globalisaatiokapitalismin paineissa Suomen teollisuudesta katoaa lähes puolet sen työpaikoista ja

kuinka palvelusektoriltakin alkaa paremminkin kokoaikaisten työpaikkojen kato, kuin niiden lisääntyminen

korvaamaan teollisuudesta katoavia työpaikkoja. EU:n jäsenyydestä ja siitä johtuvasta kapitalistien

parantuneesta kilpailuvapaudesta, johon liittyy myös halpatyövoiman liikkumisvapaus EU:n alueella,

aiheutuu kasvava lisä suomalaisten omaan työttömyyteen.

 

Kun tähän vielä lisätään nykyhallituksenkin ja sen puolueitten ajama ja ns.kuntauudistuksellaan

lähivuosina työttömyyden kasvua voimakkaasti vauhdittava EU:n tukema linja, että julkissektorin

työpaikkoja, jotka kuntasektorilla ovat suurelta osin naisvaltaisia, vähennetään, on todella syytä

kysyä, miten olennainen osa suomalaisista aikoo tulevaisuudessa elättää itsensä ja perheensä,

kun elämisen mahdollisuudet antavia vakinaisia työpaikkoja ei ole tarjolla. Kaikista ei voi tulla

menestyviä yrittäjiä tai maasta muuttajia.

 

Työttömyys ei myöskään poistu itsestään odottamalla, että työkykyinen väestö ikäluokkien koon

pienentyessä vähenisi niin paljon, että siirryttäisiin jopa työvoimapulan aikaan.Silloin kapitalistit vielä

suuremmassa määrin siirtäisivät työpaikkoja ulos halpatyövoiman maihin, jos olisi enää, mitä siirtää.

Työvoimapulasta puhuvat suurimpaan ääneen ne yrittäjät, joilla ei ole tarjota kokovuotisia ja kokoaikaisia

asiallisesti palkattuja työpaikkoja ja jotka haluaisivat, että työttöminä olisi odottamassa kasapäin täysin

ammatitaitoista ja halpaa työvoimaa aina silloin, kun yrittäjä sattuisi sitä pätkätyöhön tarvitsemaan.

Työttömyyttä ei poisteta myöskään kustantamalla verovaroin konsulttien iloksi työnhakukurssitusta

tai työhön valmennusta työpaikkoihin, joita ei todellisuudessa ole tarjolla. Paljon ja perusteetta

mainostettu muutosturva on sekin vain lyhytaikainen kosmeettinen hoitojakso, joka ei sinänsä

tuo uutta työpaikkaa.

 

SKP vaatii työkykyisille, täysi-ikäisille oikeutta vakinaiseen työpaikkaan, joka mahdollistaa asiallisen

toimeentulon työntekijälle ja hänen perheelleen.Valtiolle ja kunnille on asetettava laajennettu

velvoitetyöllistämisen pakko, mutta ei mihinkään näennäis- tai tekotyöllistämiskohteisiin

tai "paskaduuneihin", vaan aitoihin oikeisiin työpaikkoihin. Kyse ei ole siis työsopimuslain

irtisanomissuojasta tai työnvälitysinstituutioiden tehostamisesta, vaan tarvitaan paljon vahvempia

lääkkeitä, yksinkertaisesti julkistyönantajan eli valtion ja kuntien uusia kokoaikaisia ja vakinaisia

työpaikkoja luovien tuotantolaitosten, palveluiden, hankkeitten tms. aikaansaamista.Tarpeellista

ja pidemmän päälle kannattavaa työtä on tehtävänä vaikka kuinka, miksi se pitäisi jättää kapitalistien

yksinoikeudeksi. Mittavaa työttömyysongelmaa ei voida hoitaa jakamalla työllistämistukia kapitalisteille,

sitä kautta ei yksinkertaisesti synny riittävästi vakituisia kokoaikaisia työpaikkoja,

eikä kapitalisteilla ole isänmaallisuutta. Kaikki tämähän on jo vuosien ajan voitu todeta.

 

Nyt hallituksen linja on ollut enemmän kuin  päinvastainen, kun olemassaoleviakin kuntien ja valtion

työpaikkoja lopetetaan antamalla kilpailutuksen taikasanalla työt yksityisten kapitalistien hoidettaviksi.

Olemassaolevaa työtä jakamalla eli lyhentämällä viikottaista työaikaa 30 tuntiin ansioita alentamatta

vanhan SKP:n aloitteen mukaisesti voidaan työllistämistavoitetta myös merkittävästi tukea, mutta

ilman  julkisen vallan uusien työpaikkojen laajaa luomista ei silläkään

Suomen työttömyysongelmaa ratkaista. 

 

EU:n peruslinjaan ja perusteisiin kuuluu työvoiman, tuotteiden, palvelusten ja pääomien vapaa liikkuvuus

sisämarkkinoilla. Se tarkoittaa sitä, että kapitalisteilla on normaalia helpompaa ja edullisempaa

yhtäkkiä siirtää tuotanto- tai palvelulaitoksensa ja sen työpaikat johonkin toiseen EU-maahan, jossa

oletetaan työvoiman olevan halvempaa ja kuuliaisempaa. Tämä on johtanut EU:ssa pahaan

rakennemuutokseen, jossa kehittyneimpien EU-maitten teollisuus loppuu tai siirtyy köyhempiin

EU-maihin tai EU:n ulkopuolelle. Tälle rakennetyöttömyyden ongelmalle

tai sen lieventämiseksi EU ei ole halunnut tehdä mitään, ei edes

sanallisesti yllyttää jäsenvaltioitaan luomaan julkisen vallan omaa tuotantoa tai palveluita,

jotka loisivat korvaavia pysyviä oikeita työpaikkoja. Päinvastoin EU:n politiikkaan on

kuulunut suorastaan vaatia, että jäsenvaltioitten julkisen sektorin palkansaajien määrää tulisi supistaa.

 

Oikeistolaisen ideologissävytteisen ajattelun mukaan korkea

työttömyysprosentti pitää työväkeä nöyränä, ja torjuu isoja palkankorotusvaateita sekä heikentää

ammattiliittojen vaikutusvaltaa ja on sen vuoksi

suotavaa politiikkaa! EU-selonteossaan Suomen hallituspuolueet tämänkin politiikan ovat valmiit

hyväksymään niin EU:ssa kuin Suomessakin. Saumattomasti tähän ajatteluun sopivat pyrkimykset

sopia yritystasolla palkkojen alentamisesta palkankorotusten sijaan ja pyrkimykset alentaa ja riisua

kehittyneimpien EU-maitten työlainsäädäntöä köyhempien EU-maitten tasolle.