Työpaikkakiusaamisen noidankehä

 

Työpaikkakiusaamisen olemus

Työpaikkakiusaamisessa on useimmiten kyse vallankäytöstä. Kiusaaja haluaa tuntea pystyvänsä käyttämään valtaa ja yleensä tehdä se niin, että toisetkin näkevät ja tunnustavat hänen valtansa. Monesti tähän vallanhaluun liittyy myös konkreettisia muita tavoitteita, kuten saada kiusattu tekemään tai antamaan jotain. Monelle kiusaajalle kuitenkin saattaa riittää pelkkä vallantunteen kokeminen.

Itse kiusaamisteko saatetaan tehdä väkivaltaa käyttäen tai sillä uhkaamalla tai muutoin ”sanan säilällä” uhkaamattakaan suoranaisesti, mutta saamalla uhri tuntemaan itsensä kiusatuksi tai uhatuksi. Tyypillistä kiusaamisessa on uhrin kokema puolustuskyvyttömyyden tunne, joka on usein niin vahva, ettei uhri uskalla edes puhua kiusaamisestaan kenellekään..

Kiusaamisen vallankäyttöluonteesta johtunee, että kiusaaja usein pyrkii saamaan mukaansa joko aktiivisina osallistujina tai passiivisina myötäilijöinä muita yhteisön jäseniä, jotka näin kiusaamiseen osallistumalla tai sitä myötäilemällä vahvistavat ja ”laillistavat” vallankäyttäjän ”oikeutta” kiusaamiseen.

Työpaikkakiusaaminen on laitonta

Työpaikkakiusaaminen on kielletty rikoslain 47 luvun 1 §:n työturvallisuusrikoksena, josta on rangaistusseuraamuksena maksimissaan vuosi vankeutta.Lisäksi vuoden 2003 alusta lukien työnantajalle on työturvallisuuslain 5 luvun 28 §:ssä asetettu nimenomainen velvollisuus käytettävissään olevin keinoin estää kiusaamisen jatkuminen siitä tiedon saatuaan. Usein kiusaaminen lisäksi täyttää jonkin kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön tai muodostaa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisrikoksen, jossa jälkimmäisessä on rangaistusmaksimi 2 vuotta vankeutta.Kaikki kiusaamisessa mukana olevat kantavat henkilökohtaisen rangaistusvastuun kiusaamisrikoksesta, myös kiusaamisen avunantajat, jotka tavalla tai toisella ovat avustaneet kiusaajaa. Uhri on oikeutettu saamaan henkisestä kärsimyksestään vahingonkorvausta, riippuen kuitenkin ehkä vieläkin valitettavasti siitä, millaisesta tässä tarkoitetusta rikosnimikkeestä tuomio tulee.

Jos kiusaamisesta aiheutuu uhrille fyysinen tai psyykkinen vamma, voidaan tekijää ja tekijäkumppaneita rangaista lisäksi myös vammantuottamuksesta.

Edellä mainittujen rikosten, työrikosta lukuun ottamatta, osalta on syytä muistaa, että koska ne ovat asianomistajarikoksia, joista syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei uhri ole tehnyt syytepyyntöä, että syytepyyntö, joko rikosilmoituksen yhteydessä tai siitä erillään on tehtävä vuoden kuluessa viimeisen konkreettisen kiusaamisteon tekemisestä, vaikka itse syytteeseenpanoaika onkin tätä pidempi.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä, syyllistyy työturvallisuusrikokseen. Jos työpaikalla esiintyy työturvallisuuslain 5 luvun 28 §:n kieltämää työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua ja työnantaja tai tämän edustaja, joka työnantajan puolesta on esimiessuhteessa tällaiseen työntekijään, ei asiasta tiedon tai epäilyn tietoonsa saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdy toimiin asian selvittämiseksi ja epäkohdan poistamiseksi tai häirinnän lopettamiseksi , työnantaja tai tämän edustaja tai koko esimiesketju lähimmästä esimiehestä ylöspäin, syyllistyvät virallisen syytteen alaiseen työturvallisuusrikokseen.

Kiusaaja ja hänen avustajansa ja isännänvastuun perusteella heidän työnantajansa voivat yhteisvastuullisesti joutua korvaamaan uhrille tämän vahingot kivun ja säryn tai niihin verrattavan kärsimisen, vian ja haitan sekä ansionmenetysten sekä sairaus- ja oikeudenkäyntikulujen osalta laillisine korkoineen rikoksen tekopäivästä lukien. Tyypillinen korvaus on noin 20.000 euroa. Lisäksi työnantajayritys pääsääntöisesti tulee tuomita yhteisösakkoon.

Työnantaja ja tämän edustaja ovat velvollisia huolehtimaan siitä, ettei työolosuhteista aiheudu terveyden menettämisen vaaraa. Sen vuoksi työnantaja ei voi jäädä lepäämään laakereillaan sen jälkeen, kun se on tutkinut epäillyn kiusaamistapauksen ja tullut siihen tulokseen ettei kiusaamista ole tapahtunut. Epäily aiheuttaa korostetun velvollisuuden valvoa, ettei jatkossa kiusaamista tapahdu tai se uusiudu, jos kiusaaminen on työnantajan mielestä saatu loppumaan tai asianosaisten kesken jonkinlainen sovinto aikaan.

Kiusaamiselle on varsin tyypillistä myös se, että jos kiusattu uhri poistuu kuvioista, esimerkiksi hakeutumalla pois työstä tai saamalla työnantajaltaan potkut, niin kiusaaja valitsee kohta toisen uhrin. Ratkaisu, jossa työnantaja kiusaamistilanteen jatkumisesta selvitäkseen antaa uhrille potkut, on näin työnantajan kannalta usein epäonnistunut ratkaisu. Kiusaaminen saattaa jatkua toiseen työntekijään kohdistuneena ja uhri saattaa nostaa rikossyytteen ja korvauskanteen katsoen työnantajan laiminlyöneen työturvallisuusvelvoitteensa ja sen lisäksi suorittaneen laittoman työsuhteen päättämisen.

Asennemuutos kiusaamisen moitittavuuteen on tärkeä aikaansaada. Kiusaamista ei tule sietää enempää uhrin kuin työtoverienkaan taholta, vaan siihen on syytä heti puuttua ja siitä keskustella. Uhrin on syytä pyrkiä dokumentoimaan edes itselleen omien muistiinpanojensa avulla, milloin ja miten ja kenen toimesta kiusaamista on tapahtunut, koska aikojen perästä yksityiskohtia saattaa olla muutoin vaikeaa muistaa. Arvokasta uhrin kannalta olisi, jos työpaikalta saisi edes yhden ymmärtäjän puolelleen, joka voisi edes havainnoida kiusaamistekojen tapahtumista ja niistä myöhemmin todistaa. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun velvollisuutena on luonnollisesti suhtautua vakavasti kiusaamisepäilyyn ja selvittää epäilyn todenperäisyyttä ja puuttua selvityksen perusteella siihen. Niinikään työterveydenhuoltohenkilöstön on vakavasti suhtauduttava tietoonsa tulleisiin kiusaamisepäilyihin, jo senkin vuoksi, että välinpitämättömyys kiusaamisepäilyn osalta saattaa aiheuttaa terveydenhuoltohenkilökunnalle oman vähintäänkin korvausvastuunsa.

Lainsäätäjä ei ole riittävällä vakavuudelle vielä puuttunut työpaikkakiusaamisiin. Vammantuottamusrikoksen rangaistusmaksimin alentaminen ja teon jääminen asianomistajarikokseksi oli myös kiusaamisrikoksia kuin myös muita työpaikan väkivaltarikoksia ja työturvallisuusrikoksia ajatellen aivan väärä signaali valtiovallan taholta.


 

  askuva2.jpg15.10.2005